Retkeilin taas vintillä, isin luota kotikodista tulleen jätesäkin uumenissa. En ollut pienempänäkään kova leikkimään mutta majoja rakensin muistaakseni aika usein, ainakin ne ovat mieleen jääneet päälimmäisiksi. Äiti luovutti kerran majankattoainekseksi vanhan pilviverhon ja siitä tuli legenda jo eläessään. Ihan paras pilvikatto. Nyt se sama rääsy hyppäsi säkistä ja tahtoi tulla alakertaan. Olis varmaan pitänyt antaa mokoma haalistunut verho lasten majaleikkeihin mutta olin tällä kertaa lapsellisen itsekäs. Tuli heti aimo annos arkipiristystä ja muistoja alkulapsuuden valkoisista pilvistä.





Sorvasin Gyntherin lippiskaavasta omaan takapaukulapäähäni sopivamman (kaikki kaupan yhdenkoon normikesähatut kiristää niin ettei ajatus kulje) ja testasin samalla Joka tyypin kaavakirjan housumallia, pieniä muutoksia taidan kaavaan tehdä kun etupuoli näissäkin pussittaa ja takasauma kiristää. Haave istuvista housuista heräsi taas!







Kiitokset taas uhrautuvalle kuvaajalle :)