
Ajattelin olla huolellinen ja mittasin oikein neuletiheyden ennen pesua jotta voin sitten laskea prosentuaalisen kutistumisarvon kyseiselle langalle... Käytin kerrankin rohkeasti suoraan 60 asteen puuvillaohjelmaa ja tämä lanka tosiaan yllätti, sain koneesta ulos itselleni sopivat tumput kun pelkäsin että jäävät miehellekin liian suuriksi! Ei tarvinnut tiheyttäkään enää mittailla kun silmukat olivat vallan kadonneet.

Harmittaa kun läsähtivät kuvassa noin kalpeiksi, oikeasti väri ei muuttunut mihinkään ensimmäisestä kuvasta. Pehmenivät niinkuin pitikin ja pinta on tasaisen pörröinen. Bambino vähän otti nokkiinsa mutta eipä nuo varret hihan alta kauas näy. En tiedä vielä ennen sovittelukierrosta kenen käsiin tumput päätyvät.
Silmukkamerkeistä olen haaveillut pitemmän aikaa, aamusella tein sitten ensimmäisen prototyypin ja laitoin testiajoon hameenhelmaan. Tarvikkeet kaapin perältä, pari puuhelmeä ja jekkulankaa. Ei ehkä sovi puisille puikoille mutta jospa ajaisi asiansa metallisten kanssa.

Eilen bongasin kirjastosta tämän:

Ihana kirja vuodelta 1953 ja joukossa jopa muutamia värikuvia :) Melkein alan innostua kirjoneulelapasista! Ainakin nämä perhoset tahtoisin joskus toteuttaa.


Desinfioidaanko palauttamani kirja tosiaan jos kerron kotona riehuvasta vesirokosta? Vai onko tässä kyseessä jotkut vaarallisemmat epidemiat kun nykyään ei moisia vaatimuksia lue missään?

Kommentit