Kauan sitten karstatut ja alulle laitetut liilat villat tulivat eilen illalla kuntoon. Malkein 200g ja metrejä tuplamäärä. Puolet harmaata bfl:ia ja puolet valkoista kotimaista lahjoitusvillaa, kaikki värjätty viime syksyn aronimarjoilla.

 

 

Jätin tupsuja sekaan, tweediä sen olla pitää. Väri vähän harmittaa, ei puhele mulle tällä kertaa mitään. Mars marinoitumaan.

 

Elma varasi seuraavan rukkivuoron ja muistin yhtäkkiä etten ole edellistäkään aikaansaannostaan vilautellut (siitä onkin jo melkein vuosi!).

 

 

Kehrääminen on lapsestakin kivaa kun hahtuvan venytys on tehty valmiiksi Soilen tapaan. Polkeminen sujuu ja tulosta tulee, ei ole liikaa muuttuvia tekijöitä yhdellä kertaa. Toimintakuvat kiellettiin ankarasti joten tässä pelkkä työ. Seuraavaksi kuulemma kerrataan. Villa on vanhaa kahvilla värjättyä ja karkeaa (merinoa?).

 

 

Myssykkä Cascadesta valmistui niin ikään eilisiltana, 80g ja ihan tunnelman mukaan ilman ohjetta. Puikot 4,5mm olivat ehkä puoli milliä liian isot. Hyvä tästä tuli vaan ei kovin tiivis, ketkupolkkaillessa koski alamäessä korviin! Kaupunkimyssyhän sen pitikin olla. Sopii nimittäin tämän paremman takin kanssa.