Löysin pitkästä aikaa huovutusneulani ja tikutin lasten pikku paistinpannulle sopivan munakkaan, yritin etsiä sitä kuvausta varten mutta taisi olla niin herkullinen että meni jo parempiin suihin. Ehkä voitte kuvitella valkoista ja keltaista huovutusvillaa.

Olen tehnyt tutkimusretkiä navettaan, saldona separaattorin ylimmät osaset hedelmäkoriksi (jouluna täyteen mandariineja!) ja valokuvakehyksiksi sopivia ikkunoita. Tuo separaattoti on loistava, jättimaljan jalkaosan saa irti ja sitä voisi käyttää vaikka kynttilänjalkana.



Joulukortteja olen koittanut askarrella aina pari illassa, en viitsi sattuneesta syystä sen tarkemmin noita esitellä. Vanhoista kirjoista revin paloja ja lisäksi käytin valmiita korttipohjia sekä huopasydämiä ynnä muita liimattavia koristuksia. Yksinkertainen on joulukorteissa parasta, kärsivällisyyteni ei riitä mihinkään monimutkaisempaan paperiaskarteluun.



Ikkunaan viritin 20x30cm seepiakuvat, maalarinteipillä kiinni kanaverkkoon ja verkko nastoilla pokaan. Vähän harmittaa etten ottanut alkuperäisen suunnitelman mukaan mustavalkokuvia, seuraavaksi sitten ehdottomasti niitä. Tästä voisi tulla vaikka sellainen vuosittain vaihtuva lastenkasvunäyttely.

Puikoilla on ollut jo viikon nihkeästi edistyvät pallosukat. Olen tosiaan alussa mitä kirjoneuleisiin tulee. Aikamoista puurtamista (ja purkamista).