käväisin parhaalla kirpparilla pitkästä aikaa ja siellähän se oli. Tismalleen samalla kankaalla kuin perintösitteri ja puoleen hintaan (1,75€).

 

 

Kävijöitä on riittänyt, ensimmäisen keinuvuoron sai Iso Paini (kuten Hilppa on vihreäpukuisen nuken osuvasti ristinyt) ja poikanen heilui päikkäreiltä herättyään melkein koko illan.

 

 

Ostin pitkästä aikaa myös pienen emaliastian.

 

 

Keinuhurmion vallitessa oli aikaa vähän askarrellakin, kiinnitin vanhoihin jääkaappimuistilehtiöistä irroitettuihin magneettilevyihin pienet jouluiset kuvat. Liima-vesiseoksella kun servettilakka oli kuivunut kököksi purkin pohjalle. Nyt pitäisi keksiä jostain lisää tuota magneettilevyä, muutama muukin Postia Sinulle -lehdestä revitty minikansikuva on odottamassa.

 

 

Kaikki on nyt niin kovin salaperäistä että tasapainon vuoksi neuloin tylsänpulskeat seiskaveikkasukat. Tavoitteena lankalaatikon vajennus. En kyllä huomannut eroa vaikka vaaka väittää yli 100g kadonneen.

 

 

On tämä joulun vartoilu ja otsalamppulenkkeily taas monin verroin mukavampaa kun maassa on milli valkoista.