Neuleetkin edistyvät mutta mitään valmista ei tunnu tulevan, jatkamme siis väripadassa uiskentelua. Nämä ovat edelleen Vetoa. En tosiaan tiedä kuka ikinä neuloo kaikki padan tuotokset sukiksi asti, värjäily käy sitä hauskemmaksi mitä enemmän saan läträtä liemien kanssa.









Yleisön pyynnöstä myös pieni kuvakurkistus kattilaan. Valitettavasti värjättäväksi sopivaa villaa ei nurkista löytynyt mutta olen värjännyt villatopsit ihan samoin metodein kuin tässä esiintyvän puolikkaan lankavyyhdinkin.



Tarvikkeet: nestemäisiä reaktiivivärejä, värjäämätöntä lankaa, sitruunahappoa tai etikkaa sekä suolaa ja pata. Viime aikoina olen käyttänyt glaubersuolaa, jotenkin uskon sen toimivan tässä ruokasuolaa paremmin.



Mittaan kattilaan sopivasti kädenlämpöistä vettä, sen verran että villat mahtuvat hyvin uimaan. Sekaan laitan etikkaa noin 5ml/vesilitra. Villa saa vettyä happamassa vedessä 10-15 minuuttia. Tässä vaiheessa teen jo tulta padan alle.



Villan nostan hetkeksi pois padasta ja sekoitan hieman lämmenneeseen veteen värin sekä suolan. Kun kaikki suola on liennut, villat pääsevät takaisin kylpyyn.



Veto näyttää jo muutaman minuutin kuluttua tältä, eli liemi on lähes kirkasta. Kaikkiin villoihin väri ei tartu läheskään yhtä kuuliaisesti. Kun keitos on höyryävän kuuma, täytyy lämpöä padan alla pienentää ettei soppa pääse kiehumaan. Värjäystä jatkan 10-45 minuuttia ja jos väri tarttuu hyvin huonosti, voin lisätä vähän etikkaa. Sekoittelun suhteen noudatan äärimmäistä varovaisuutta, yritän olla ronkkimatta villoja ja hämmentelen vain lientä liikkeelle padan reunoja myöten.



Sitten vain pata pihalle kunnes keitos on jäähtynyt haaleaksi. Huuhteluveteen ei parhaassa tapauksessa irtoa juurikaan väriä, tällekin vyyhdille riitti pari huuhtelua. Viimeiseen veteen lisään tipan villanhoitoainetta pehmennykseksi. Näin siis homma pääpiirteissään, variaatiomahdollisuuksiahan on ihan määrättömästi.