Kuvia on päässyt kasautumaan niin että askartelin vähän mosaiikkeja, tietokone kun on saanut hävetä laatikossaan miltei koskemattomana viime viikot. Hoksasin vasta kun kameran muistikortti tuli täyteen (638 kuvaa) että pitäisi ehkä ryhdistäytyä.

Tasan kaksi viikkoa sitten teki muurarisetä repsikoineen ympäripyöreän työpäivän ja työn tulos hymyilyttää vieläkin joka päivä, muutaman viikon päästä saadaan aloitella uunin kuivatusta pienillä tunnelmatulilla.

Napsuttelemalla pääsee katselemaan kokonaisia kuvia.

Muurausta seuraavana päivänä purettiin keittiön lattia, pohja(n)maan kautta. Märkää savea löytyi, seuraavaksi sitten salaojitusta suunnittelemaan. Lattian rakennus sujui tsi-miehiltä jo melkein rutiinilla, nyt jätettiin laudat naulaamatta ja laitettiin pintaan pelkkä pohjamaali että saavat kuivua rauhassa. Olohuoneen puolella naulattiin lattia suoraan kiinni vasoihin ja nyt on lattiassa aika talonpoikaisia rusinarakoja. Samalla vaihdettiin putket ja viemärit sekä vesipiste toiselle seinälle. Nyt näkyy puuhellakin kokonaan kun saatiin tiskipöytä edestä pois.

Paikat on vieläkin vähän levällään, jälkipyykki kestää näissä operaatioissa uskomattoman kauan. Välillä lähdettiin kaaosta pakoon sukuloimaan, juhannus hujahti mukavasti reissun päällä mutta kiva oli tulla taas kotiinkin. Ovi avattiin nenät ojossa ja kyllä vaan, tuoksui ihan mummolalta. Aina pelkään että ihana tuoksu häviää täältä johonkin mutta se taitaakin vain peittyä tilapäisesti maalinkäryihin ja pääsee valloilleen kun ihmiset poistuvat muutamaksi päiväksi.

Reissusta tarttui matkaan vähän kirppariostoksia: tupperin mukeja ja eväspullo, kälyn hylkäämiä melamiinilautasia ja kippoja, Taotao-tyyny ja A4 -kokoinen nahkalaukku. Käsitöitä siivotessa löysin valmiin haarukkapitsihuivin (ohje Suuri Käsityö -lehdestä) jostain Menitan muovimohairista, päättelin langat ja Hilppa omi pehmoisen kolmiokaulahuivin itselleen. Uudesta Käsityölehdestä aloitin ruskeaa puuvillamössykkää joka toivottavasti valmistuu vielä tänä kesänä. Nyt pitää ulkoilla ja uida urakalla, muutaman viikon päästä jatkuu remonttihässäkät. Tytöt ovat innostuneet tänään hiekkalaatikkotaiteesta ja ruutuhyppelystä (Hilpalla on jo polvet ruvella), huomenna laitetaan kylpyamme pihalle jos lämmintä piisaa.

Kauan sitten painettu maatuska tuli viimein mekoksi hatusta tempaistulla muodolla, painokuva lupaili hyvää mutta sohelsin sitten leikkuuvaiheessa ihan urakalla. Toinen takakappaleista on nurinpäin ja kun ompelukone vielä yltyi hyppysiksakkiin helmassa niin tulos on aika retku pihamekko. Tosin Elma tahtoi tuon välttämättä kerhon kevätjuhlaan ja saikin tahtonsa läpi. Silloin mekko sentään oli vielä puhdas. Heti juhlien jälkeen tuli todistettua että kangastussi kestää painatuksen päällä ainakin neljänkympin pesua eikä kuva muutenkaan ollut pesusta pahoillaan.

Muuten ollaankin sitten koitettu selvitä töistä ja suunnitella uutta, maanantaina tulee uunimuurari ja tiistaina alkaa keittiön lattian purku. Sitä ennen olisi pikkuisen tavaroiden ja kalusteiden siirtelyä sekä pakkomatka Ikeaan lavuaarikaupoille. Käsityörintama taitaa jatkaa hiljaiseloaan kun välillä lupaavasti edistynyt huivikin on taas jämähtänyt koriinsa. Koitetaan ottaa rennosti. Onneksi ulkona sataa, ei ainakaan tarvitse kitkeä rehottavaa kukkapenkkiä!

Muutamana päivänä pihalla oli oikeinkin kaunista ja hemiläiset niistivät (Hilppaa lainatakseni) omenapuiden ympärillä. Eilen viimeisetkin kukat satoivat alas puista.

Elmakin sai Tilda-unikaverin, johon laitettiin entisen naapurin vanhaa keittiön rimpsukappaa ja jotain itse värjättyä puuvillalankaa 2,5mm koukulla hatuksi. Kankainen hattu ei kelvannut, piti saada röyhelölieri.

Vinttikammarissa viihdyttiin lauantaina pari tuntia, Elma sotki puoli kiloa kuteita oikein huolella ja minä mätin valmiina odottaneeseen loimeen puoli metriä mattoa. Ihan hyvä saldo, nenät täynnä pöllyä.

Sitten lipsahdus kotityöosastolle, näyttää tulleen ihan tavaksi. Viimeksi mainostamani pikkulomanen sujui hienosti ja lapset viihtyivät mummun hoidossa yli odotusten.

Viime viikolla tehotiimi (työnjohtaja ja lapsenlikka) kävivät pukkaamassa kasvihuoneen pystyyn, oli kyllä kiva olla apulaisena mutta mun järkeeni tuossa olisi ollut vähän liikaa osia. Eikä siinä edes ollut kaikkia nippeleitä irrotettuna kun kerran on purkutavaraa.

Sitä sun tätä on kylvetty sekä istutettu valmiina taimina, tuntuu omituiselta että tästä pitäisi tulla maissia. Tämä ensimmäinen kierros menee varmaan harjoittelun piikkiin, jos ensi keväänä sitten saisi kylvettyä enemmän siemenestä. Perunat laitettiin tänään maan alle ja iltapesulla paksu kuravesi valui suihkussa koko porukasta.

Räkänokat viettivät varjoistuttajaisia, Elma kaivoi pottuja maahan ja poikanen otti ylös. Hilppaa kyllästytti koko touhu, hän mielummin istuskeli keinussa ja odotti iskän syliin pääsyä.

Mikäs sen ihanampaa kuin sirotella multaa päälleen.

P.S. Anteeksi Maija, melkein unohdin kiittää tunnustuksestasi. Suurkiitokset, mukava että viihdyt meillä! Jatko jää taas osaltani tähän, en malta lähteä ruotimaan parhaita kun plokimaailma on ihanuuksia puolillaan.

Olen saanut kirjalahjoja, äitienpäivänä kehittävän keittokirjan joka avasi toden teolla ihan uusia maailmoja. Jospa tämän vuoden kuluessa saisin hivutettua ruokalistalle sen toisen viikottaisen kasvisruoan. Tildan kevät tuli ihan muuten vaan, mummulla on aina näitä mukavia yllätyksiä.

En ihan sinällään ole Tildailuun hurahtanut mutta ideathan ovat kivoja ja moneen makuun sovellettavissa. Hanhi kohtasi pehmeän kirpparityynyliinan (joka riitti muuten just eikä melkein sopivasti) ja Hilppa sai uuden unikaverin.

Kaveri kesti kunnialla ainakin ensimmäisen elinpäivänsä, nukutuksen auton tavarasäiliössä ja poikasen halailut.

Jottei illat kävisi pitkiksi, kävin ostamassa itselleni rapiat seitsemän kiloa suttuspagettia. Selkiää todellisuudessa yllättävän siististi ja sain eilen jo kolme kiloa kerittyä.

Kokeilin toissapäivänä myös vähän nokkosten kuivatusta ja ojankaivuuta, nokkosista vaikuttaisi tulevan ihan käyttökelpoista jauhetta (lapset vierastavat isompia kasvinosia ruuassa kun saivat kerran aika tujua nokkospannaria) ja ojakin kelpasi pensaiden pesäksi. Tänään lykättiin muutama metri aitaa kasvamaan. Toiveissa olisi joku hallittu alue oleiluun ja kesäkukkien levittelyyn, piha kun on nykyisellään ihan toivottoman tuulinen.

Loppuun vielä pakolliset, tuoreimmat olkkarikuvat lattian maalauksen jälkeen. Haalattiin paikalle jokunen mööpelikin vaikka sekasorrolle ei näy loppua. Uuden tuuletetun alapohjan ansiosta nimittäin keittiön lattialautojen alle puhaltaa toistaiseksi suoraan ulkoilma, en halua tietää miltä se talvella tuntuu kun näin toukokussakaan ei pärjää ilman villasukkia. Kesällä on siis luvassa vielä lisää lattianrakennusta ja varmaan vähän putkiremonttiakin kun kerran keittiössä aletaan remuta. Onhan se toisaalta jo aikakin kun putkisto on jostain kultaiselta 60-luvulta. Että syvään henkeä ja tulta päin. :) Viikonloppuna käväistäänkin sitten tapaamassa sukua, harvoin tuntuu yhden yön matka jo etukäteen näin virkistävältä!

Ihan perusmyssykkä Gyntherin kaavoilla, päälikangas pöytäliinasta. Sisällä ohut trikoinen tikkivuori (joku jämäpala) ja reunoilla resoria. Kiinnitys virkatulla tampilla ja kahdella omppunapilla. Epäilin ettei Elma selviä itse kiinnityksestä mutta olikin sovittanut lakkia omin nokkineen ja tuli sitten minulle esittelemään kuinka kivasti virkatun nauhan saa irti kummastakin napista (kauankohan se pysyy tallessa?).

Ollaan syöty aamupuuromme ja leipämme niin tunnollisesti että eilen piti taas lähteä elämysmatkalle myllyyn. Koneet kävivät ja jauho pöllysi. Olin pitkään vakaasti sitä mieltä että jauho kuin jauho mutta nyt kyllä syön sanani. Niissähän on ihan huikeita eroja! Tykkään sitäpaitsi saada peruslaatuja 5kg pusseissa eikä lisäaineettomuuskaan haittaa, päinvastoin. Höyryttämättömät puurohiutaleet ovat ihan omaa luokkaansa ja olen oppinut keittämäänkin niitä, kypsyvät ihan kivuttomasti hetken liotuksen jälkeen. Jauhokaappi pullistelee tyytyväisenä, kuukauden leivontatarpeet on taas tankattu.

Iltaisin olen koittanut vaihteeksi maalata, nyt on kolme kerrosta kaikissa seinissä ja huomenna toivottavasti päästään tuhrimaan lattiaa tai ainakin hiomaan ikkunanpuitteita.

Tänään on nautittu auringosta ja (melkein) uusi sadevesisäiliö odottaa rännin alla, viikonlopuksi luvattiin kuulemma kasteluvettä. Perunamaan kääntämisyritykset tyssäsivät kivikovaan saveen, onneksi vielä on aikaa odotella.